Tulevaisuudentutkimus – kooste

Heikki Turtiainen: Tulevaisuudentutkimus, Myyrmäen kirkon takkahuone, 15.1.2018 klo 18:30.

Miesvahvuus: 18

Alkuvirsi: 273: Jeesus, parhain ystäväni

Heikin mukanaan tuomaa lähdekirjallisuutta:
Laura Pouru, Markku Wilenius, Karin Holstius, Sirkka Heinonen: Pentti Malaska – Ennalta näkijä, edellä kulkija

Elina Hiltunen: Matkaopas tulevaisuuteen
Osmo Kuusinen, Timo Bergman, Hazel Salminen: Miten tutkimme tulevaisuuksia
Ilta-Sanomat: Suomi 2050 -erikoisnumero
Futura-lehti

Illan alustaja, diplomi-insinööri Heikki Turtiainen, on työskennellyt Vaisalalla erinäisissä tutkimustehtävissä vuodesta 1987 alkaen. Työnsä puolesta Heikki on ollut mukana kehittämässä antureita mm. Mars-planeetalle suunnattuihin mönkijöihin [1] [2]. Vaisalalla tulevaisuudentutkimusta hyödynnetään sekä strategioita laadittaessa että (tulevaisuuden) laitteistoja suunnitellessa. Heikki suoritti tulevaisuudentutkimuksen perusopinnot opintovapaalla ollessaan.

Tulevaisuudentutkimus ei ole huomispäivän tai kaukaisemman lähitulevaisuuden ennustamista, vaan mahdollisten, todennäköisten ja tavoiteltavien tulevaisuuksien kartoittamista. Tulevaisuudentutkimus lähteekin siitä olettamuksesta, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. Tulevaisuudentutkimuksessa ei oteta kantaa yksittäisen ihmisen tulevaisuuteen, vaan tulevaisuutta kartoitetaan joko yhteiskuntien tai organisaatioiden tasolta.

On kiistanalaista, onko tulevaisuudentutkimus “oikeaa tiedettä” laisinkaan. Tulevaisuudentutkimus ei pyri tieteellisen tutkimuksen tavoin objektiivisuuteen. Filosofi ja matemaatikko Ilkka Niiniluoto onkin sanonut tulevaisuudentutkimuksen olevan soveltavaa tutkimusta tai suunnittelutiedettä.

Tulevaisuudentutkimuksessa voidaan hyödyntää monenlaisia työkaluja ja tutkimusmenetelmiä. Heikin mainitsemia menetelmiä olivat muun muassa skenaariot, backcasting, matemaattiset mallit, kasuaalinen kerrosanalyysi ja poikkitieteelliset asiantuntijapaneelit. Asiantuntijapaneeli koostuisi eri alojen asiantuntijoista. Eräs osallistuja kysyikin, olisiko paneelissa tarvetta myös teologeille. Heikin mukaan teologit, psykologit ja esim. filosofit olisivat paneelissa yhtä tärkeitä kuin tekniset asiantuntijat. Heikki itse arveli, että asiantuntijapaneelissa saattaisivat asiantuntijoiden henkilökohtaiset mielipiteet saada liian suuren painoarvon.

Tulevaisuusskenaario on kuvaus siitä, minkälainen vaihtoehtoinen tai mahdollinen tulevaisuus voisi olla ja miten siihen tilanteeseen päästäisiin. Tulevaisuusskenaarioita laadittaessa pyritään yleensä etsimään useita erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia molemmista ääripäistä (dystopia vs. ideaalitilanne), sekä niiden väliltä. Skenaarion toteutumattomuus ei tee siitä huonoa.

Scifi- ja dystopiakirjallisuus ovat innoittaneet tulevaisuudentutkijoita. Genren klassikkoteokset, kuten George Orwellin Vuonna 1984 ja Aldon Huxleyn Uusi uljas maailma, ovat olleet monessakin kohtaa hämmästyttävän kaukaaluotaavia, mitä nykypäivän yhteiskuntien ongelmiin ja haasteisiin tulee. Heikki mainitsi hyvänä esimerkkinä Vuonna 1984 -teoksessa kuvaillun kaukovarjostimen, jonka avulla valtaapitävien oli mahdollista seurata ja rajoittaa kansalaisten tekemisiä. ”Nykypäivän kaukovarjostin” kulkee jokaisen kansalaisen taskussa.

Tulevaisuudentutkimus pyrkii myös luotaamaan seuraavia maailmanlaajuisia, yhteiskuntia muuttavia trendejä, megatrendejä. Megatrendiksi voidaan laskea globalisaatio ja ainakin osittain sen vastareaktioina syntyneet nationalismi ja protektionismi. Eräs osallistujista huomautti, että eiväthän edellä maininut vastareaktiot ole mitenkään uusia asioita ihmiskunnan historiassa, edes muutaman sadan vuoden aikajänteellä. Toinen osallistuja esitti kysymyksen, että voidaanko sitten historiatutkimusta käyttää apuna tulevaisuuden ennakoinnissa. Heikin mielestä ilman muuta voidaan, sillä ihmiskuntien kehitys on syklistä. Nyt tutkimme, mihin ihmiskunta on matkalla “tällä kierroksella”. Ilmastonmuutos on myös maailmaa mullistava megatrendi.

Musta joutsen -termillä tarkoitetaan erittäin epätodennäköistä tapahtumaa, jolla on suuri vaikutus yhteiskunnalliseen toimintaan. Toisin kuin koko maailmaa koskettavat megatrendit, musta joutsen voi olla myös paikallinen tapahtuma. Eräs osallistuja pohti, voitaisiinko esim. Suomen vuonna 1995 voittamaa jääkiekon maailmanmestaruutta pitää sellaisena? MM95:n kun on sanottu olleen merkittävä osatekijä Suomen nousussa laman kurimuksesta. Viimeaikaista #metoo -kampanjaa, kuten myös Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi, voidaan niitäkin pitää mustina joutsenina.

Heikko signaali on nimensä mukaisesti vaimea merkki siitä, että jotakin mullistavaa on tapahtumassa, heikko signaali voi siis olla trendin ensioire. Heikkoja signaaleja on haastavaa huomata kaiken informaatiotulvan, taustakohinan, alta.

Suomesta on tullut useita tulevaisuudentutkimuksen uranuurtajia. Pentti Malaska kehitti tulevaisuudentutkimusmenetelmiä. Kansanedustajankin toiminut Osmo A. Wiio laati 1970-luvulla tulevaisuuslait, joiden kahden ensimmäisen pykälän, läheinen tulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan, paikkaansapitävyyttä on hankala mennä kiistämään. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta hyödyntää myös tulevaisuudentutkimusta.

Kiitos Heikille tasokkaasta alustuksesta ja tulevaisuuden verhon raottamisesta!

Tutustu myös näihin:

Tulevaisuuden tutkimuksen seura
Mitä on tulevaisuudentutkimus? | Turun yliopisto
https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Sivut/default.aspx
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uljas_uusi_maailma
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuonna_1984
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikko_signaali
Siru ihon alla, magneetit sormenpäissä – tulevaisuudentutkija tarkkailee heikkoja signaaleja | Yle uutiset 23.3.2017 klo 10:36

Mainokset

Tulevaisuudentutkimus

Käynnistämme miestenpiirin kevätkauden kurkistamalla tulevaisuuteen. Aiheen alustaa Heikki Turtiainen. Heikki itse tiivistää tulevaisuudentutkimuksen näin:

Tulevaisuudentutkimus ei ole ennustamista, vaan mahdollisten tulevaisuuksien kartoitusta. Tulevaisuudentutkimus tarjoaa työkaluja yhteiskunnan ja organisaatioiden pitkän tähtäimen suunnitteluun.

Tervetuloa Myyrmäen kirkon takkahuoneelle klo 18:30!